Keskiajalla, 600 vuotta sitten, Pohjanmaan maakunta ei ollut olemassa sellaisena kuin me sen tänään tunnemme. Alue koostui lähinnä pirstaleisista rannikko- ja saaristotilkuista, joissa harvalukuiset asukkaat vasta aloittivat merestä nousseiden hedelmällisten maiden viljelyä. Pirtin takana alkoi metsä.

Keskiajan jäljet ovat hävinneet sitä mukaa, kun maa on kohonnut merestä ja ihminen on ottanut alueita käyttöönsä ja muokannut niitä. Rantaviiva on nykyään miltei seitsemän metriä alempana kuin 1300-luvulla. Keskiajan rantaviiva on siis nykyään melko kaukana sisämaassa.

Vaikka vuosisadat ovat muuttaneet paikkoja, maastosta löytyy edelleen jälkiä keskiajalta. Kaikki jäljet eivät välttämättä ole tieteellisesti todennettavissa. Niitä voi silti aistia, kuin kaukaiselta nuotiolta kantautuvia savun häivähdyksiä, jotka tuovat mukanaan viestejä menneisyydestä.

Tässä verkkonäyttelyssä vierailemme paikoissa, jotka liittyvät Pohjanmaan keskiaikaiseen historiaan. Näyttely perustuu paikallisasukkaiden tietoihin, jotka on välitetty meille osana Vandring genom medeltidens Österbotten -hanketta. Verkkonäyttelyssä on esillä kertomuksia, paikkoja ja esineitä.

Tervetuloa mukaan löytöretkelle keskiajan Pohjanmaalle, Kokkolasta Siipyyhyn!

Pohjanmaan maakunta ei ollut keskiajalla olemassa sellaisena kuin tunnemme sen tänään. 1300-luvulla alueelle syntyi kolme isoa kirkkopitäjää: Pedersöre, Mustasaari ja Närpiö. Kirkkopitäjät olivat huomattavasti suurempia kuin nykyiset kunnat ja ne ulottuivat myös nykyisten maakuntarajojen ulkopuolelle.

Karttamme on yhdistelmä vanhaa ja uutta. Kartan pohjana on nykyinen rannikko-Pohjanmaa, mutta kartta on jaettu kolmeen lohkoon, jotka suurin piirtein vastaavat keskiaikaisia suurpitäjiä. Karttaan piirretyt rajat seuraavat karkeasti keskiaikaisia pitäjänrajoja.

Jälkiä keskiajalta -verkkonäyttely on tuotettu osana vuosina 2018–2020 toteutettua Vandring genom medeltidens Österbotten -hanketta. Hankkeen tavoitteena oli valottaa rannikko-Pohjanmaan keskiaikaista historiaa eri keinoin.

Hankkeen aikana tuotettiin myös viiden lyhyen animaatioelokuvan sarja. Alueen keskiaikaisesta historiasta kertovat elokuvat ovat katsottavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Medeltidens Österbotten -nimisellä YouTube-kanavalla.

Blad ur Närpes historia I – III. Nordlund, K.I. 1928–1931.

Cases om brott och straff och synen på brott under senmedeltiden och idag. Stockholms medeltidsmuseum 2008.

Fasta fornminnen i Korsnäs. Korsnäs hembygdsförening, arkeologigruppen. 1986

Fornminnen i Österbotten. Från neandertalare till sockenbor. Holmblad, P., Herrgård, M. 2005.

Historien om Påras kapell. Påras byahemsförening, Kronoby hembygdsförening. Moniste, päiväämätön.

Hus, land och län. Förvaltningen i Sverige 1250–1434. Fritz, B. 1972.

I gamla fotspår. Molpe förr i tiden. Molpe byaforskare 2006.

Karleby sockens historia I.  Back, L., Krook, T., Meinander, C. F. m.fl. 1967.

Kronoby sockens historia. Tegengren, H. 1943.

Kvevlax. Kyrkresor och samfärdsel i väglöst land. Herrgård, M. 2016.

Pedersöre storsockens historia intill 1865 I–II. Åkerblom, K.V. 1950

Pensala genom tiderna. Pensala byaforskargrupp. 1994.

Stockholm i bottniska farvatten. Stockholms bottniska handelsfält under senmedeltiden och Gustav Vasa. En historisk-geografisk studie. Friberg, N., Friberg, I.  1983.

LÄHTEET JA LUKUVINKIT

Blad ur Närpes historia I – III. Nordlund, K.I. 1928–1931.

Cases om brott och straff och synen på brott under senmedeltiden och idag. Stockholms medeltidsmuseum 2008.

Fasta fornminnen i Korsnäs. Korsnäs hembygdsförening, arkeologigruppen. 1986

Fornminnen i Österbotten. Från neandertalare till sockenbor. Holmblad, P., Herrgård, M. 2005.

Historien om Påras kapell. Påras byahemsförening, Kronoby hembygdsförening. Moniste, päiväämätön.

Hus, land och län. Förvaltningen i Sverige 1250–1434. Fritz, B. 1972.

I gamla fotspår. Molpe förr i tiden. Molpe byaforskare 2006.

Karleby sockens historia I.  Back, L., Krook, T., Meinander, C. F. m.fl. 1967.

Kronoby sockens historia. Tegengren, H. 1943.

Kvevlax. Kyrkresor och samfärdsel i väglöst land. Herrgård, M. 2016.

Pedersöre storsockens historia intill 1865 I–II. Åkerblom, K.V. 1950

Pensala genom tiderna. Pensala byaforskargrupp. 1994.

Stockholm i bottniska farvatten. Stockholms bottniska handelsfält under senmedeltiden och Gustav Vasa. En historisk-geografisk studie. Friberg, N., Friberg, I.  1983.

Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640. Nuorteva, J.  1999.

Svenska Österbottens historia I–V. Kokoelmateos, useita tekijöitä. 1977–1985.

Österbottniska lustresor. Upptäcktsresande i eget landskap. Nygård, B., Herrgård, M. 2014.

Suomen keskiaikaisten asiakirjojen tietokanta: df.narc.fi.

Lisää tietoa Närpiön historiasta: http://www.lokalhistoria.fi (koonnut Rainer Böling)

Lapväärtin ja Dagsmarkin kylien historiaan voi tutustua Lars Backlundin historiasivustolla: www.lassebacklund.fi.

Paikallishistoriallista tietoa löytyy mm. Wikipediasta sekä kuntien ja kotiseutuyhdistysten verkkosivuilta.

Opetuskäyttöön soveltuvaa, Pohjanmaan keskiaikaan liittyvää aineistoa löytyy KulturÖsterbottenin materiaalipankista (ruotsiksi): www.kulturosterbotten.fi/vara-projekt/medeltid-3-0/medeltid-laerarmaterial.

Verkkonäyttelyn taustalla olevat haastattelut on tallennettu äänitiedostoina Svenska litteratursällskapet i Finland -kirjallisuusseuran arkistoon.

Historia on eräänlainen palapeli, ja verkkonäyttely esittelee vain pientä valikoimaa suuren historiapelin osasista. Kirkkotaiteellisia esineitä on esim. paljon enemmän kuin mitä verkkonäyttelyn perusteella voisi olettaa. Keskiajalta on tallessa noin neljäkymmentä pohjalaista kirkkoveistosta, jotka säilytetään Kansallismuseossa Helsingissä tai Pohjanmaan museossa Vaasassa. Osa veistoksista on esillä kirkoissa, eritoten Vöyrillä, Pedersöressä ja Närpiössä. Kirkkorakennusten historiasta kerrotaan seurakuntien kotisivuilla, http://www.evl.fi

HANKKEEN JOHTAJA, HAASTATTELUT JA TEKSTIT:

Heidi Hummelstedt, KulturÖsterbotten

KUVAT:

Kim Blåfield, Boden-hanke, Yrkesakademin i Österbotten (ellei toisin ilmoiteta)

Taustakartta: Olaus Magnus, Carta Marina 1539

GRAAFINEN MUOTOILU, KUVITUS JA LAYOUT:

Niklas Forsberg, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur

KÄÄNNÖS

Carola Harmaakivi, KulturÖsterbotten

Verkkonäyttelyä varten haastateltiin syksyllä 2020 informantteja eri puolilla Pohjanmaata. Haastattelut nauhoitettiin ja nauhoitukset on sittemmin tallennettu Svenska litteratursällskapet i Finland -kirjallisuusseuran ääniarkistoon. Kokoelman nimi on ”Spår från medeltiden” ja arkistonmuodostajana on KulturÖsterbotten.

LÄMMIN KIITOS INFORMANTEILLE:

• Lars Backlund, Kristiinankaupunki (Lapväärtin ja Siipyyn keskiaikaiset jäljet)
• Stefan Barkar, Pedersöre (Pedersören Forsbyn kylässä tehdyt löydöt)
• Rainer Böling, Närpiö (Närpiön keskiaikaiset jäljet)
• Siri Hagback, Maalahti (Maalahden keskiaikaiset jäljet)
• Mikael Herrgård, Mustasaari (Koivulahden kirkkotie)
• Siv Högnäs, Korsnäs (Moikipään Kipprotintie)
• Maja Krook, Korsnäs (Moikipään Kipprotintie)
• Sally Prest, Kokkola (kertomus Helenasta, Kokkolan Åsmusin kylä)
• Lars Smeds, Uusikaarlepyy (Uudenkaarlepyyn Sokaluodon kylän keskiaikaiset jäljet)
• Ralf Toppar, Vöyri (Vöyrin keskiaikaiset jäljet)
• Håkan Vikström, Kruunupyy (Påraksen kappeli)
• Thore Wallin, Mustasaari (Pensalan Sämjostenen-kivi)

KIITOS MUILLE VALOKUVAAJILLE:

• Robin Bokull, Vöyri (Vöyrin Boberget)
• Gunnar Bäckman, Vaasa (Lapväärtin keskiaikainen krusifiksi)
• Mikael Herrgård, Mustasaari (Koivulahden kirkkotie, Påraksen punnus ja Maalahden puukotelo)
• Margareta Lindholm, Maalahti (Maalahden Ahlnäs)

KIITOS MYÖS SEURAAVILLE HENKILÖILLE:

• Frida Ehrnsten, Museovirasto     
• Katja Hellman, Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS)
• Kai Martonen, Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS)
• Sami Raninen, Museovirasto     
• Heikki Rantatupa, Jyväskylän yliopisto      
• Jarl Roos, Uusikaarlepyy                                  
• Lauri Skantsi, K.H. Renlundin museo
• Pia Uppgård, Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS)
• Pentti Risla, Pohjanmaan museo
• Kimmo Vatanen, Pohjanmaan museo    
• Minna Vihla, Pohjanmaan museo