Lapväärtin vanha kirkko

Lapväärtin ensimmäinen kappeli on saattanut sijaita nykyisen Lapväärtin joen läheisyydessä. Etualalla näkyvät vanha pappila ja Lapväärtintie.
Lapväärtin ensimmäinen kappeli on saattanut sijaita nykyisen Lapväärtin joen läheisyydessä. Etualalla näkyvät vanha pappila ja Lapväärtintie.
Vuonna 1961 pystytettiin muistomerkki vanhalle, pyhälle Birgitalle pyhitetylle kirkolle ja sen harmaalta keskiajalta peräisin olevalle edeltäjälle (”ifrån gråa medeltiden”).
Vuonna 1961 pystytettiin muistomerkki vanhalle, pyhälle Birgitalle pyhitetylle kirkolle ja sen harmaalta keskiajalta peräisin olevalle edeltäjälle (”ifrån gråa medeltiden”).
Pyhän Birgitan kirkko purettiin vuonna 1856, kun uusi kirkko oli vihitty käyttöön. Jäljelle jäi vain kivijalka.
Pyhän Birgitan kirkko purettiin vuonna 1856, kun uusi kirkko oli vihitty käyttöön. Jäljelle jäi vain kivijalka.
Lapväärtin vanhassa kirkossa oli krusifiksi, joka on ajoitettu 1400-luvun lopulle. Se on luultavasti kotimaista alkuperää, Närpiön kirkosta peräisin. Valokuva: Gunnar Bäckman.
Lapväärtin vanhassa kirkossa oli krusifiksi, joka on ajoitettu 1400-luvun lopulle. Se on luultavasti kotimaista alkuperää, Närpiön kirkosta peräisin. Valokuva: Gunnar Bäckman.

Ensimmäiset kirkot rakennettiin vesiväylien ja muiden kulkuväylien yhteyteen. Nykypäivän suur-Kristiinankaupungissa on kaksi kirkkopaikkaa, joiden historia ulottuu aina keskiajalle asti. Molemmat sijaitsevat silloisen rantaviivan läheisyydessä. Toinen on Skaftungin kylässä, jossa oli perimätiedon mukaan 1400-luvulla merenkulkijakappeli. Kylässä vuonna 1936 paljastettu muistopaasi nojautuu em. suulliseen tietoon.

Myös Lapväärtin kylässä oli kaikesta päätellen keskiajalla kirkko. Tarkkaa tietoa kirkon sijainnista ei kuitenkaan ole. Oletuksena on, että Skaftungin kylän kappeli olisi siirretty Lapväärtiin. Varhainen kirkko tai kappeli sijaitsi todennäköisesti lähellä vuonna 1666 rakennettua, pyhälle Birgitalle pyhitettyä puukirkkoa. Kappeli oli luultavasti yksinkertainen puurakennus, joka pystytettiin silloisen rantaviivan ja nykyisin Lapväärtin jokena tunnetun vesistön läheisyyteen. Lapväärtistä tuli Närpiön pitäjän alainen kappeliseurakunta vuonna 1594. Koska 1600-luvulla rakennettu kirkko oli todistettavasti pyhitetty pyhälle Birgitalle eli katolilaiselle pyhimykselle, on varsin todennäköistä, että alkuperäinen saarnahuone on katolilaiselta ajalta.

Pohjanmaan museon kokoelmissa on krusifiksi, joka on peräisin Lapväärtin vanhasta kirkosta. Se muistuttaa Närpiön kirkossa ollutta krusifiksia, ja molemmat on ajoitettu 1400-luvulle. Lapväärtin krusifiksia pidetään kotimaisena ”kopiona” Närpiön krusifiksista, joka mahdollisesti valmistettiin Saksan Lyypekissä. Krusifiksi on osa palapeliä, joka yhdistää Lapväärtin kappelin keskiaikaiseen traditioon.

Tiesitkö? Lapväärtin pitäjä on todennäköisesti saanut ruotsinkielisen nimensä – Lappfjärd – matalasta merenlahdesta, jossa kasvoi mm. eläinrehuna käytettyä ravinteikasta väinönputkea (ruotsiksi ”lappgräs”). Keskiaikaisissa lähteissä käytetään Lappaferd-sanaa, jolla ilmeisesti viitataan alueen tilojen nimiin.


EJFLU
Aktion Österbotten - Leader
Karl Hedman Stiftelsen
Svenska Folkskolans Vänner
Svenska Kulturfonden