Arkistoissa on nykypäiviin asti säilynyt satakunta suoraan Pohjanmaan keskiaikaan liittyvää asiakirjaa. Dokumenteissa mainitaan eri asiayhteyksissä nimeltä esim. pohjalaisia pitäjiä, tiloja tai kyliä ja jopa yksittäisiä ihmisiä.
1400-luvun alussa asiakirjoihin ilmestyy toistamiseen muuan sukunimi: Trast. Nimi esiintyy yli kymmenessä sen ajan asiakirjassa. Saamme lukea Poual Trast -nimisestä miehestä, joka omisti tilan Närpiön pitäjän Piolahden kylässä, ja hänen pojastaan Fredrik Trastista, joka teki uran pappina Turun hiippakunnassa. Fredrik Trast mainitaan mm. kirjeessä, joka on osoitettu Uudenkaarlepyyn Sokaluodon kylässä asuneelle Olof Nilssonille. Samassa kirjeessä mainitaan myös isä-Trastin Piolahdessa omistama tila.
Mitä sitten tiedämme Trastin perheestä, ja mistä se johtuu, että juuri tämä perhe on jättänyt useita merkintöjä keskiaikaisiin asiakirjoihin?
Pavel tai Paul Trast oli kaikesta päätellen melko varakas närpiöläinen talonpoika ja hänen pojillaan oli ilmeisesti lukupäätä. Pavel-isä oli taloudellisesti siinä asemassa, että hän saattoi lähettää poikansa maailmalle opiskelemaan. Tämä oli keskiajalla harvinaista mutta ei toki mahdotonta. Pojat aloittivat opintonsa usein paikallisen kirkkoherran alaisuudessa ja lähtivät sitten Turkuun katedraalikouluun. Joskus he jatkoivat opintojaan manner-Euroopassa.
Eurooppalaisissa yliopistoissa opiskeli keskiajalla yhteensä noin 160 suomalaista. Veljekset Rütger ja Fredrik Trast saivat akateemisen sivistyksensä 1300-luvun lopulla Pariisissa, sydänkeskiajan suurimmassa yliopistossa Sorbonnessa. Kaikesta päätellen pojat menestyivät opinnoissaan, sillä maisterintutkinnon suoritettuaan he toimivat Pohjolasta saapuneiden uusien opiskelijoiden opettajina. Veljekset asuivat ilmeisesti eräänlaisessa pohjoismaisessa opiskelija-asuntolassa yhdessä Ruotsin Linköpingin hiippakunnasta tulleiden opiskelijoiden kanssa. Rütger ja Fredrik Trast saivat aitiopaikalta seurata katolisen kirkon jännittäviä vaiheita, kun esim. Ranskan Avignonissa vuosina 1309–1377 toiminut paavinistuin siirrettiin takaisin Roomaan.
Veljeksistä ainakin Fredrik toimi 1300- ja 1400-luvun taitteessa jonkin aikaa Turun katedraalikoulussa kaniikkina eli opettajana. Hän pääsi siten vaikuttamaan pappiskoulutukseen koko Turun hiippakunnan alueella. Pariisista kotiuduttuaan hän toimi useita vuosia Turun tuomiorovastina. Niin teki myös Rütger-veli.
Piolahden kylän asukkaat saavat tänäkin päivänä – sukupolvi toisensa jälkeen – tutustua Trastin veljesten tarinaan. Kylän kotiseutuyhdistys pystytti nimittäin 1970-luvulla veljesten muistoksi muistokiven kylän päiväkodin ja alakoulun pihalle. Koulun piha sijaitsee keskiaikaisen ”Pyhälahden” kukkulan juurella, hyvin lähellä sitä paikkaa, missä Trastin veljekset 600 vuotta sitten oletettavasti pikkulapsina leikkivät.
