Påraksen kauppapaikka ja kappeli

Påraksen kappeli lounaasta katsottuna.
Påraksen kappeli lounaasta katsottuna.
Lentokuva Påraksen alueesta, joka sijaitsee keskeisellä paikalla aivan Kruunupyyn joen rannassa.
Lentokuva Påraksen alueesta, joka sijaitsee keskeisellä paikalla aivan Kruunupyyn joen rannassa.
Påraksen alueelta löydettyjä punnuksia. Esineet kertovat keskiaikaisesta kauppapaikasta. Valokuva: Mikael Herrgård.
Påraksen alueelta löydettyjä punnuksia. Esineet kertovat keskiaikaisesta kauppapaikasta. Valokuva: Mikael Herrgård.

Pohjanmaan vanhimmat asumukset löytyvät alueen itäosista; hieman korkeammilta, mannerjäätikön 10 000 vuotta sitten muovaamilta paikoilta. Kivi- ja pronssikautiset asuinpaikat kertovat siitä, että metsissä oli riistaa ja rannikkovedet olivat kalaisia – alueet houkuttelivat asukkaita.

Länteen virtaavat joet ovat hakeutuneet uusiin uomiin ja synnyttäneet uusia suistoalueita sitä mukaa, kun maa on kohonnut merestä. Joet ovat läpi historian toimineet rannikon ja sisämaan välisinä yhteysväylinä, suoranaisina elämänlankoina.

Keskiajalla nykyään Kruunupyyn jokena tunnettu vesiväylä yhdisti alueen itä- ja länsiosat toisiinsa. Pienen kosken rantatörmälle syntyi kauppapaikka, jossa idästä saapuneet kauppiaat ostivat tavaraa lännestä, rannikolta, saapuneilta laivoilta. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty mm. punnuksia, pukukoruja ja työkaluja. Pikkuinen koski on ruotsiksi ”stråka”, ja sen niminen on edelleenkin paikalla sijaitseva tila. Kylän nimeksi tuli Påras (alun perin Poras). Paikannimi liittyy todennäköisesti joen alkulähteeseen, Perhon Porajärveen.

Jossakin vaiheessa myös kristinusko saapui Pårakseen ja juurtui sinne. Vanhimpaan, Pohjanmaan rannikkoa käsittävään karttaan vuodelta 1533 joet on merkitty selkeästi. Påraksen kohdalla on kartassa risti, ilmeisesti kappelin merkiksi. Kappelista ei ole jäänyt maastoon jälkiä – rakennusmateriaalina oli todennäköisesti jokin muu kuin kivi – mutta paikka on ollut kristitty ja toiminut idästä ja lännestä saapuneiden kaukaisten vieraiden kohtaamispaikkana.

Pårakseen pystytettiin vuonna 2012 puukappeli muistoksi paikan esihistoriallisesta ja keskiaikaisesta kulttuurista. Kappeli muistuttaa muotokieleltään hieman ortodoksista tsasounaa, ja se on tietoinen valinta. Kappelin rakentajat halusivat nimittäin vihjaista, että kristinusko saattoi saapua alueelle idästä eikä lännestä, niin kuin yleensä arvellaan. Påras ei näet ole kaukana vanhalta Ruotsin valtakunnan ja Novgorodin väliseltä rajalta, joka syntyi Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Itäinen kulttuuripiiri on siis varsin lähellä.


EJFLU
Aktion Österbotten - Leader
Karl Hedman Stiftelsen
Svenska Folkskolans Vänner
Svenska Kulturfonden