Katolilaisuus leimasi keskiajan Pohjolaa. Keskiajalta peräisin olevat arkistoaineistot – nimiperinteet ja pyhimysnäytelmät – vahvistavat, että kristitty, katolinen usko levisi Pohjanlahden rannikkoalueille viimeistään 1300-luvulla. Pohjanmaalla on lisäksi säilynyt joitakin keskiaikaisia pyhimysveistoksia. Nykyään osa niistä kuuluu Helsingissä sijaitsevan Kansallismuseon kokoelmiin.
Korsnäs on yksi niistä pohjalaispitäjistä, joilla on useampikin yhtymäkohta alueen kristillistymiseen. Vaikka kertomuksia pitäjän nimen historiasta voidaan pitää suurelta osin keksittyinä, on kuitenkin kiistatonta, että Korsnäs – suomeksi ”Ristikannas” – oli keskeinen kristitty paikkakunta jo keskiajalla. Vahva paikallinen perimätieto kertoo myös keskiaikaisesta kalastajakappelista. Vastaavia kertomuksia esiintyy toki pitkin rannikkoa.
Pohjanmaan museon kokoelmista löytyy Korsnäsin vanhasta kirkosta peräisin olevia kalleuksia, mm. 1400-luvulle ajoitetun alttarikaapin ovet, joita koristavat Pyhä Olavi (995–1030) ja Eerik Pyhä (1125–1160). Pyhä Olavi, Pohjolan keskeisimpiä pyhimyksiä, oli alun perin viikinki, joka kristinuskoon käännyttyään nousi Norjan valtaistuimelle. Olavista tuli varsin pian tärkeä pyhimys kaikkialla Pohjolassa, ja Pohjanmaallakin lienee ollut useampi hänelle pyhitetty kappeli. Legenda kertoo, että Eerik Pyhä eli kuningas Eerik Jedvardinpoika johti 1150-luvulla ensimmäistä ristiretkeä Suomeen.
Alttarikaappia ja maalauksia pidetään kotimaisina. Kansallismuseossa on mm. keskiaikaisia korsnäsiläisiä veistoksia, jotka todennäköisesti ovat koristaneet samaa alttarikaappia. Alttarikaapin takaseinä löydettiin vuonna 2016 Korsnäsin (nykyisestä) kirkosta. Tämä merkittävä keskiaikainen löytö tehtiin siis varsin hiljan. Ajan peittoon jääneet keskiaikaiset jäljet saattavat siis yhtäkkiä nousta taas päivänvaloon.
